Eri aikoina ja eri yhteiskunnissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että naimisissa olevien kuolleisuus on alhaisempaa kuin muiden siviilisäätyjen. Naimattomien, eronneiden ja leskien väliset erot kuolleisuudessa ovat pieniä, mutta eronneet miehet ovat monissa maissa kaikkein huonoimmassa asemassa.
Kuolleisuuserojen selitykset
Naimattomien suurempaan kuolleisuuteen on ainakin kaksi syytä: Naimisissa oleminen suojaa kuolemalta ja avioliittoon valikoidutaan.
Naimisissa olevien elinympäristön ja elintapojen arvellaan olevan suotuisampia kuin muilla ryhmillä. Avioliitto ja perhe tarjoavat jäsenyyden ryhmässä ja tukea yksilölle. Naimisissa oleminen on myös useimpien yhteisöjen normaali olotila, joten naimisissa olevat saattavat kokea itsensä onnistuneiksi ja hyväksytyiksi yhteisön jäseniksi. Lisäksi naimisissa olevien taloudellinen tilanne on myös keskimäärin parempi.
Toisaalta terveet voivat valikoitua keskimääräistä useammin avioliittoon. Esimerkiksi Japanissa terveydelliset kriteerit ovat olleet erityisen tärkeitä järjestetyissä avioliitoissa. Lisäksi nuoresta asti laitoksissa olleet vakavasti sairaat ja vammaiset solmivat muita harvemmin avioliiton. Alkoholismi myös lisää avioliiton purkautumisen todennäköisyyttä.
Myös kolmas selitystapa on mahdollinen. Jokin tekijä saattaa vähentää elinikää ja todennäköisyyttä avioitua. Esimerkiksi vanhempien tai oma alhainen sosioekonominen asema.
Selitysmallien arviointia
Erityisesti nuorella iällä siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot ovat suuret. Suomessa varsinkin 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä. Miehillä kuolleisuus on nelinkertainen ja naisilla kolminkertainen naimattomiin verrattuna. Eronneiden kuolleisuus 25–29-vuotiaina on viisinkertainen.
Iän myötä suhteelliset erot kuitenkin pienenevät. Se voi tarkoittaa ihmisten valikoitumista avioliittoihin, sillä naimattomat kuolevat aikaisemmin pois. Lisäksi nuorissa ikäryhmissä naimattomuuteen ei liity sosiaalisia tai psyykkisiä paineita, jotka aiheuttaisivat suuren kuolleisuuden. Toisaalta kuolleisuuserot supistuvat silloinkin, kun valikoituminen ei ole niiden syy.
Nuorissa ikäryhmissä kuolleisuuserot johtunevatkin pääasiassa riskistä kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Terveydentilan perusteella valikoituminen on sen sijaan epätodennäköisempää, sillä 25–39-vuotiaiden kuolemista vain kolmasosa aiheutuu taudeista.
Kuolleisuuserojen muutokset
Vaikka kaikissa siviilisäädyissä kuolleisuus on pienentynyt, siviilisäätyjen väliset suhteelliset kuolleisuuserot ovat kasvaneet 1950-luvulta asti. Syitä tälle ei tiedetä, mutta arvellaan, että terveys ja kuolemanvaaraan vaikuttava käyttäytyminen valikoi ihmisiä avioliitton selvemmin. Puolison ja perheen sosiaalinen tuki on saattanut myös tulla aiempaa tärkeämmäksi. Lisäksi avioliitossa olevat ovat saattaneet omaksua terveellisempiä elintapoja.
Eri kuolemansyiden vaikutus kuolleisuuseroihin
Suurimmat suhteelliset siviilisäätyjen erot ovat hengityselinten sairauksissa, alkoholin aiheuttamissa kuolemissa ja tapaturma- sekä väkivaltakuolemissa. Myös verenkiertoelimien sairauksissa suhteelliset erot ovat melko suuria.
Keuhkosyöpien määrästä päätellen tupakointi aiheuttanee 10 % avioliiton ulkopuolella olevien ylikuolleisuudesta. Osa tupakoinnista näkyy myös sydän- ja verisuonitauteina.
Alkoholinkäytöstä vain hyvin pieni osa vaikuttaa naimattomien naisten ylikuolleisuuteen. Naimattomien miesten ylikuolleisuudesta alkoholin osuus on 15 %. Eronneiden ylikuolleisuudesssa sen osuus on viideosa ja leskien noin neljäsosa kummallakin sukupuolella. Muut alkoholin lisäämät taudit huomioon ottaen alkoholi on osallisena joka kolmannessa tai jopa joka toisessa ylimääräisessä kuolemassa. Ei ole kuitenkaan tietoa, onko syy alkoholin käytölle naimattomuus, alkoholi syynä naimattomuudella vai jokin kolmas tekijä molempien takana.
Eläkeikäisillä hengityselinten sairaudet aiheuttavat suurimman osan siviilisäätyjen kuolleisuuseroista. Myös syöpätautien osuus on suurempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti