Nationalismi ja etnisyys

Nationalismi on Ranskan vallankumouksen ja modernien kansallisvaltioiden yhteydessä syntynyt ideologia. Se korostaa historiallisesta ja myyttisestä menneisyydestä rakennettua kansallista identiteettiä, johon liittyy erilaisia positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä merkkejä ja kertomuksia.

Nationalismissa esimodernien etnisten yhteisöjen merkit valjastetaan uuteen käyttöön uusilla ja alkuperäisestä poikkeavilla merkityksillä. Yhteistä identiteettiä rakennetaan myös tulkitsemalla historiankirjoitusta viattomien uhrien asemasta, vaikenemalla ulkomaisista vaikutteista, mustamaalaamalla ulkoryhmän jäseniä, paheksumalla muihin tahoihin kohdistuvaa uskollisuutta ja  esittämällä menneisyyden henkilöitä moderneina nationalistisina sankareina.

Nationalismi voidaan määritellä myös ideologiana, jossa vaaditaan valtaa pitävän etnisen ryhmän jäsenille kansallisvaltiota. Etnisyys- ja nationalismikäsitteet ovatkin sukua toisilleen, mutta on olemassa valtioita, joita ei ole rakennettu etnisyyden varaan ja tasa-arvoisten etnisten ryhmien varaan rakennettuja kansakuntia. Nekin herättävät silti isänmaallisia tunteita ja uskollisuutta valtiolle.

Etnisyys on moniulotteinen ilmiö. Sitä voi kuitenkin luonnehtia sosiaalisina prosesseina. Kulttuuristen tai yksilöiden ominaisuuksien sijaan etnisyys on olemassa suhteessa johonkin toiseen. Tunteet ja kulttuuriset perinnöt saavat muotonsa sekä merkityksensä kulttuurierojen pienentyessä ja muita ihmisiä kohdattaessa. Erityisesti etnisyys tulee tärkeäksi silloin kun se koetaan olevan uhattuna.

Tietoisesti ylläpidettyjen etnisten rajojen yli on mahdollista siirtyä. Siksi etnisen ryhmän olemassaoloa ja ideologiaa vahvistetaan erilaisten symbolisten merkitysten lisäksi myös korostamalla eroavaisuuksia uskonnossa, avioliitossa, kielessä tai työssä. Etninen identiteetti säilyy vain, jos eroavaisuudet kuuluvat ihmisen elämän aikana läpi käymiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Nationalismin suhde etnisyyteen onkin käytännössä monimutkaisempaa. Etnisen ryhmän jäsenistä vain osa saattaa kannattaa omaa valtiota ja toiset tyytyvät olemaan osa nykyistä valtiota. Etnisyyden merkitys on myös eri ihmisille erilainen ja se voi ilmetä vain tilapäisesti. Ihmiset voivat myös maasta pois muuttaessa tulla osaksi etnistä vähemmistöä ja synnyinmaahansa palatessaan siirtyä takaisin kansakunnan jäseneksi. Nationalismin voikin nähdä etnisen ideologian erityistapauksena.

Nationalistinen kansallisaate kehittyi vastareaktiona teollistumiselle ja ihmisten irtautumiselle suvun, uskonnon ja paikallisyhteisöjen välisistä siteistä. Yhteiskunnan tehokkaaseen järjestämiseen tarvittiin ihmisiä yhdistävää ideologiaa. Nationalismi vastasi näihin tarpeisiin. Kirjapainotaito, markkinatalous ja valtiollinen koulujärjestelmä mahdollistavat abstraktin yhteisön luomisen. Nationalismi tarjosi myös yksilöiden näkökulmasta turvallisuuden- ja ryhmään kuulumisen tunteen.