Suomen väestö: 1500-luvun asutusliikkeet

Tiivistelmä Suomen väestö -nimisen kirjan 1500-luvun muuttoliikkeitä käsittelevästä
kirjasta.

Parhaiten tunnettuja asutushistorian vaiheita ovat 1500-luvun muuttoliikkeet, joissa asutettiin Keski- ja Pohjois-Suomen sisämaa-alueet. Pääasiassa muuttajat tulivat Savon-maakunnasta.

Savolaisten lähtemiseen uudisasuttajiksi vaikutti verotaakan lisääntyminen ja eränkäynnin taloudellinen kannattavuus. Myös läpi keskiajan jatkuneen Karjalasta Savoon kohdistuneen uudisasutuksen seurauksena Savon asutus tihentyi, ja oli savolaisten vuoro lähteä uudisasukkaiksi uusille seuduille.

Kun eränkäynti ei enää mahdollistanut toimeentuloa, niin savolaiset turvautuivat huuhtakaskiviljelyyn ja karjanhoitoon. Huuhtakaski vaati kuitenkin laajat viljelymaat, sillä uusi sato otettiin joka vuosi uudesta huuhdasta.Viljelymaiden leviämisen pohjoisemmaksi mahdollisti myös kaskeamisessa käytetty kaskirukii, joka kesti tavallista peltorukiita paremmin kylmempää ilmastoa.

Myös valtio hyötyi erämaiden asuttamisesta verotulojen lisääntyessä ja Ruotsin sekä Venäjän välisen rajan siirtymisestä idemmäksi. Valtiovalta pyrkikin hyvin määrätietoisesti ohjailemaan asuttamista. Uudisasukkaiden kohdatessa erämaiden vanhoja omistajia kuningas asettui uudisasukkaiden puolelle ja julisti, että viljelemätön maa kuuluu kruunulle eikä alueiden omistajille elleivät he itse ala viljellä maata..

Savolaisten asutustoiminta jakaantui alueellisesti. Pohjois-Savon uudisasuttaneet tulivat nykyisten Juvan, Rantasalmen, Joroisten ja Varkauden kunnista. Pienempi osa myös Säämingistä. Savon eteläisen puolen läntisistä osista muuttovirta kohdistui Rautalammin suurpitäjään, joka käsitti lähes koko nykyisen Keski-Suomen maakunnan alueen.

Savolaiset asuttivat myös Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueet. Joko suoraan Savosta tai Rautalammin pitäjän sekä Pohjois-Pohjanmaan kautta. Pohjois-Pohjanmaan savolaiset asuttivat aikaisemmin kuin Etelä-Pohjanmaan, sillä Savosta oli suora vesireitti Oulujoen vesistöjen lähdejärville.

Myös Venäjän puolelle kohdistui uudisasutusta 1500-luvun lopulla. Vuosisadan loppua sai myös
odottaa aikaisemmin turvattomaksi koettu Kainuu, jonka laajan asuttamisen sai käyntiin vasta Täyssinän rauhan solmiminen vuonna 1595.

Ruotsin puolelle Länsi-Suomesta oli muutettu jo keskiajalla. Muutto kohdistui Keski-Ruotsiin ja läntisen Ruotsin peltoviljelyalueille. Peltoviljelyalueille muutto jatkui vielä 1500-luvulla ja oli huipussaan 1540- ja 1550-luvuilla.

Myös savolaiset alkoivat asuttaa 1500-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Ruotsin sisämaa-alueita, pääasiassa Vänernin ja Vätternin pohjoispuolelta. Muuttoliike Savosta jatkui vuosisadan ajan. Se kohdistui laajoille alueille Keski- ja Pohjois-Ruotsin sisämaa-alueille.