Jälkimodernit kulutusteoriat

Giddens 
Ihminen rakentaa identiteettinsä kulutustuotteilla, minkä vuoksi ihmiset ovat alkaneet arvostaa käyttöarvon sijaan tavaroiden näyttöarvoa.

Featherstone
Kulutusta ohjaa myös identiteetin rakentaminen, mutta se on kuitenkin koko ajan jatkuvassa liikkeessä. Tuotteen ostamisessa on kyse symboliarvosta, ja tavarat ovat kommunikoinnin välineitä. Klassinen esimerkki automainonta.

Campbell
Jakaa kulutuksen tarpeiden ja halujen (= ei välttämättömät tuotteet/palvelut) tyydyttämiseen. Halut dominoi tarpeiden tyydyttämistä.Tämän päivän kulutusyhteiskunnassa kuluttajilla on kyltymätön halu ja kaipuu uutta kohtaan. Kuluttaminen on unelmointia ja identiteetin tutkimista, mutta vähemmän sen rakentamista.

Baudrillard
Ihminen ei osta tarpeeseen, vaan koska tuotteet symboloi jotain (esim. "luksusta"). Tuotteet ja tapahtumat ovat vain todellisuuden simulaatioita. Elämme hypertodellisuudessa, jossa mainonta ja media luo meille todellisuuden. Esim. Thaimaan tsunamit ja prinsessa Dianan kuolema tulevat osaksi meidänkin todellisuutta.

Maffesoli / Bauman 
Nykyaikainen yhteisöllisyys syntyy elämäntyyliyhteisöjen (= kulutustottumukset) varaan. Puhutaan uusheimoista. Esim. konsertin yleisö ja ipadin käyttäjät.

Bauman
Nyky-yhteiskunta = kulutusyhteiskunta. Ihmisen päätehtävä on kuluttaa eikä tuottaa. Kulutusyhteiskuntaa pidetään yllä

i) Tietoisella aukolla luvatun ja toimitetun välillä ("ipad2 on parempi, ipadillä ei tee enää mitään")
ii) Tyydytetään tarpeita tavalla, joka synnyttää uusia (esim. lautapelien  lisäosat). Addiktioon asti?

Ihmisestä on myös itsestään tullut tuote, jonka kysyntää ylläpidetään. Esim.nettideitit, toistuvasti muuttuvan muodin mukaan tehtävät plastiikkakirurgiaoperaatiot, firman vaihto palkankorotus mielessä.

Ritzer 
Pikaruokaravintoloista tulee tehokkuus, ennustettavuus, kontrolli ym. kulutukseen (prosumption). Kuluttaja tekee itse töitä ravintolassa, pankkiautomaateilla, nettikaupoissa jne.